Keho kaipaa balanssia voidakseen hyvin
Hormonit vaikuttavat elimistöön koko naisen elinkaaren ajan. Hormonitasapaino vaikuttaa kuukautiskierron lisäksi mm. aineenvaihduntaan, luuston tiheyteen, ihon elastisuuteen, painoon, libidoon, mielialaan ja unenlaatuun. Tiedetään myös, että hormonit ovat yksi tärkeä syy painonnousuun varsinkin 45+ ikäisillä. Moni painiskelee tilanteen kanssa heikoin tuloksin. Kuulen usein vastaanotolla, että huolimatta siitä, että ruokavalio on tarkkaa ja liikunta säännöllistä, kilot ovat tiukassa eikä aineenvaihdunta ole entisellään.
Naishormoneilla on kieltämättä roolinsa, mutta ne eivät ole ainoa osa hormoniperhettä. Tärkeässä roolissa painonhallinnassa ovat insuliini, kortisoli ja kilpirauhashormonit.
INSULIINI JA KORTISOLI
Ravinnosta saadulla energiamäärä on toki suuri merkitys, mutta silloin kun paino ei tule alas liikunnasta ja dieetistä huolimatta, on tärkeää huomioida insuliinin ja kortisolin vaikutus.
Insuliinilla on suuri rooli painonhallinnassa. Insuliinin eritykseen vaikuttaa eniten nopeat hiilihydraatit (sokeri, fruktoosi, valkoiset jauhot, valkoinen riisi, pasta, murot, välipalapatukat, sokeroidut jogurtit, tuoremehut, virvoitusjuomat jne), jotka nostavat verensokeria nopeasti. Nopeisiin hiilihydraatteihin painottuva ruokavalio ja napostelu pitää insuliinin eritystä jatkuvasti koholla. Tämä taas voi johtaa insuliiniresistenssiin, eli tilaan jossa insuliinin vaikutus heikkenee ja verensokeri pysyy korkealla:
– Insuliini varastoi rasvaa, ts. kun insuliini on koholla rasva ei pala
– Iso vyötärönympärys kielii yleensä insuliiniresistenssistä
– Myös normaalipainoisella henkilöllä voi olla insuliiniresistenssi
– Insuliiniresistenssin voi todeta verikokeiden avulla
– Liikunta parantaa lihasten insuliiniherkkyyttä
– Insuliinilla on vaikutusta moneen hormonaaliseen epätasapainotilaan mm. PCOS, myomat,
runsaat kuukautiset jne.
Myös stressihormoni kortisolin tasot vaihteleevat suuresti vastauksena erilaisiin ympäristösignaaleihin, mutta myös oman mielen synnyttämiin ärsykkeisiin valmistaen ihmistä ”taistele tai pakene” tilaan, jolla on lukuisia kemiallisia vaikutuksia:
– Stressitilassa insuliinin vastavaikuttajahormonien eli adrenaliinin, noradrenaliinin ja kortisolin tuotanto kiihtyy
– Kortisoli lisää glukoosin pitoisuuden veressä
– Kortisolin ei kuulu olla jatkuvasti koholla, eikä kehon ja mielen hälytystilassa, mutta monella stressi on nykyisin jatkuvasti päällä
– Kortisolitasot voi toisaalla olla jatkuvasti liian matalalla tasolla
– Kumpikin tila, sekä liian korkeat että liian matalat kortisolitasot, aiheuttaa ylipainoa ja rasvan varastoimista kehoon
– Myös liian raskas liikunta voi nostaa kortisolia liikaa, mikä estää optimaalisen rasvanpolton
KILPIRAUHASHORMONIT
Tärkeä rooli hormonitasapainossa ja painonhallinnassa on myös kilpirauhashormoneilla, sillä ne vaikuttavat aineenvaihduntaan ja rasvan palamiseen. Niiden tasoihin vaikuttaa suuresti jokapäiväiset elintavat, mm. unen, ravinnon sekä liikunnan laatu ja määrä sekä stressi.
Evoluutio on vaikuttanut siihen, että monella aineenvaihdunta toimii edelleen siitä oletuksesta, että ruokaa on saatavilla niukasti. Silloin kun henkilö alkaa rajoittaa energiansaantia ja mahdollisesti liikkua aktiivisemmin, kilpirauhanen saattaa hidastaa aineenvaihduntaa, jolloin keho menee säästöliekille. Se voi myös jäädä siihen tilaan, vaikka niukka dieetti loppuu, jolloin paino voi nousta takaisin ja yli lähtötason, kun keho käy edelleen säästöliekillä mutta energian saanti on lisääntynyt.
NAISHORMONIT – KYSE ON BALANSSISTA JA OPTIMAALISISTA TASOISTA
Naishormoneilla eli estrogeenilla ja progesteronilla on tärkeä välillinen rooli painohallinnassa:
– Naiskeho rakastaa balanssia ja naishormonit laskevat kortisolin negatiivista vaikutusta
– Estrogeeni lisää insuliiniherkkyyttä, ts. vähentää insuliiniresistenssiä, mikä on myönteinen asia painonhallinnan kannalta. Nuorilla naisilla on estrogeenia eniten, silloin painonhallintakin on helpompaa.
– Estrogeeni on kasvuhormoni, joka stimuloi kasvua (mm. rinnat, kohdun limakalvo)
– Estrogeeni sekä vähentää rasvan kerääntymistä (yleisesti), että lisää sitä (paikallisesti), vaikuttaen naisellisen tiimalasivartalon muodostumiseen
– Estrogeeni auttaa vähentämään viskeraalista, eli sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa, koska estrogeenillä on vaikutus sekä insuliiniin (lisää insuliiniherkkyyttä) että kortisoliin (vähentää stressireaktiota)
– Estrogeenitaso vaihtelee luonnostaan kuukautissyklin mukaan, kunnes se vaihdevuosien aiheuttaman ylösalas-sahaamisen jälkeen asettuu matalalle tasolle
– Matala estrogeeni lisää insuliiniresistenssin riskiä post-menopausaalisilla naisilla
– Estrogeenia tuotetaan edelleen pienet määrät rasvakudoksessa ja lisämunuaisissa
– Estrogeenintuotantoa voidaan tukea luonnonmukaisesti mm. fytoestrogeenien, rohtojen ja adaptogeenien avulla
– Mikäli estrogeeniä supressoidaan mm. lääkkeillä, se vaikuttaa myös painonnousuun ja insuliiniresistenssiin. Myös e-pillereiden sisältämät synteettiset hormonit vaikuttavat omaan estrogeenituotantoon lisäten insuliiniresistenssiä ja painoa.Voit lukea lisää syntettisten hormonivalmisteiden vaikutuksista edellisessä blogissani
– Liiallinen estrogeeni hidastaa kilpirauhasen toimintaa. Siksi liian korkea estrogeenitaso ei sekään ole hyvä, vaikkakin estrogeenillä on myönteisiä vaikutuksia
– Estrogeenidominanssi voi olla monen hormonaalisen ongelman taustalla, mm. turvotus ja nesteen kerääntyminen; runsaat ja/tai epäsäännölliset kuukautiset; PMS-oireet; mielialan-vaihtelut, herkkätunteisuus; arat rinnat; toistuvat päänsäryt, migreeni; endometrioosi jne.
Estrogeenidominanssin syyt ovat yksilölliset. Useimmiten taustalla on pitkittynyt stressi, liikapaino, altistuminen ympäristön estrogeeneille, kemikaaleille ja torjunta-aineille, liian vähäinen fyysinen rasitus, puutteellinen maksan toiminta, ravinnevajeet sekä synteettisten hormonivalmisteiden käyttäminen
Progesteroni on tärkeä estrogeenin tasapainottaja ja vastavaikuttaja:
– Hillitsee kasvua (mm. kohdun limakalvon, kystien ym. kasvua)
– Tasapainottaa liian korkean estrogeenitason haitalliset vaikutukset (mm. kilpirauhaseen)
– Laskee stressitasoa ja rauhoittaa
– Toimii diureettina eli poistaa turvotusta
– Kun stressihormoni kortisolin eritys nousee, progesteronin taso laskee
– Ovulaatio voi häiriintyä liiallisen stressin takia (liikunta, aliravitsemus ja muut stressitekijä), jolloin progesteronia ei erity
– Kun progesteronia on vähemmän ja kortisolia ja insuliinia enemmän, rasvan varastoituminen lisääntyy
– Toisaalta liian korkea progesteronitaso voi lisätä insuliiniresistenssiä ja sillä voi voi olla muitakin sivuvaikutuksia
– Luonnollinen progesteroni ei ole sama asia kuin progestiini. Suomessa käytössä olevat hormonivalmisteet sisältävät yleensä synteettisiä progestiineja, joiden rakenne ja vaikutukset poikkeaa luonnollisesta progesteronista
NAISET JA TESTOSTERONI
– Testosteronia erittyy naisella lisämunuaisista ja munasarjoista. Tasot ovat vain noin 5-10% miesten testosteronitasoista. Estrogeeni ja progesteroni estävät osan testosteronin vaikutuksista naisen kehossa (mm. parrankasvun)
– Testosteroni vaikuttaa nasilla mm. libidoon
– Kun peri- ja postmenopausissa naishormoneiden eli estrogeenin ja progesteronin tasot laskee, testosteroni voi saada suuremman roolin naisen hormonitoiminnassa ja aineenvaihdunnassa
PAINONHALLINTA PRE- JA MENOPAUSSISSA
Hormonaaliset muutokset ennen ja jälkeen kuukautisten loppua antavat lisähaasteensa naisten painohallinnalle:
– Estrogeenin vähentyessä kortisolin vaikutus nousee, aiheuttaen rasvan varastoitumista vatsan ympärille
– Laskevat estrogeenitasot nostavat insuliiniresistenssiä, mikä vaikeuttaa painonhallintaa
– Tämän lisäksi testosteronin vaikutus vaihdevuosi-ikäisillä naisilla vahvistuu, mikä nostaa insuliiniresistenssin riskiä ja vyötärölihavuutta
– Matalat progesteronitasot voi aiheuttaa turvotusta koska progesteroni toimii diureettina
Voit lukea lisää aiheesta Luonolliset vaihdevuodet blogistani.
Parhaat tulokset voidaan saavuttaa kunnioittamalla iän tuomat muutokset hormonitoiminnassa ja elämällä, syömällä ja liikkumalla muutosten myötäisesti!
HORMONITASAPAINO ON YKSILÖLLISTÄ
Nykyajan ravinto ja elämäntavat, stressi ja ympäristön kemikaalit rasittavat elimistöä ja hormonitoimintaa. Siksi yhä nuoremmilla naisilla voi olla merkkejä hormonitoiminnan epätasapainosta.
Omat hormonitasot on hyvä tuntea ja pyrkiä tasapainottamaan niitä mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin niin, että keho voi löytää uuden tasapainon. Hormonitasoja voi testata sekä verikokeilla että funktionaalisilla testeillä virtsasta ja syljestä. Testitulosten perusteella hormoneita voi tasapainottaa monin luonnonmukaisin keinoin.
On hyvä tiedostaa, että se mikä sopii yhdelle ei aina sovi toiselle, koska olemme yksilöitä ja reagoimme yksilöllisesti. Hyvä esimerkki tästä on omalle geeniperimälle optimaalinen ruokavalio, suoliston kunto sekä mahdolliset stressiä aiheuttavat ruokayliherkkyydet. Kaikkia näitä voidaan tutkia funktionaalisten testien avulla.
Ota yhteyttä mikäli olet kyllästynyt jojoiluun, haluat ottaa selvää yksilöllisestä tilanteestasi ja saada hyvinvointiohjausta kohti tasapainoisempaa elämää.
